Sorsastusta kameralla
KiiKari ylös penkistä, sorsien salainen ase kainaloon ja menoksi. Tällainen oli eräs lähipäivä elämäni varrella. Tämä on sitä bonkarin elämää. Kohteena Suolijärvi, pullasorsien suosima avantouintipaikka. Suosion totesin kylläkin vasta paikanpäälle päästyäni. Sorsien metsästämisessä, siis kameralla, parhaat apajat talvisin löytyvät sulien vesistöjen luota. Tämän jouduin jälleen kerran huomaamaan, ilokseni. Lähtöpitäjässäni, Kuhmossa, vesistöt olivat kesäisin parhaita apajia, vaikkei sorsien saaminen kaitafilmille ollut mitenkään erityisen mahdollinen suoritus. Kainuulaisittain sanottuna "mahoton tehtävä". Koti-Kuhmosta puheenollen, kuhmolaisten villisorsien talvilomakohteet ovat varmaankin jossain Suomenmaata etelämpänä. Ainakaan yksikään niistä Suolijärven sorsista ei ollut kotoisin Kuhmosta, muuten olisin saanut katsella niitä arkajalkoja n.653 kilometrin päästä. Tamperelainen sorsa sensijaan on ulospäinsuuntautunut eläjä. Sen olen saanut todeta näinä runsassulkaisina sors