Talaven alotus
Talaven toenen lumikerros saapui toissapäivänä tänne Tampereen periferiaan, kauniimmin sanottuna Hervantaan. ”Talven” pimeys lumettomassa erämaassa on aekaslailla hyytävä. Joulukävelykin meni vesisatteessa. Ja onhan nyt jo melekein talaven selekä, toisin sanoen helemikuun pakkaset, tulossa kuukauen päästä. Hengellisesti ajatellen maallinen valkeus tuli ja mahdollisesti viikon päästä se jo meni. Epätäydellistä ja likaista on tämän maailman valkeus, keväällä sen taas huomaa kun lumi sulaa. Syntisyys maailmassa on kasvamaan päin, ainakin katsellessa miten Jumalan tahtoa yhä vähemmän kuunnellaan Himourheilijana olen lenkkeillyt taas tänä talavena, kuten parina aikaisempana, sauvakävellen perinteisellä tyylillä. Tänä talavena ei suksi ole oikein luistanut, mutta ei se haittaa. Onhan vesihiihtokin urheilua. Kunto siinä kasvaa ihan rahisten, ainakin jos aattellee suksen pohjia. Eipä mittää hättää, tosi valkeus loistaa jo ilmastonmuutoksista huolimatta on olemassa toinen muutos