Kirjeiden ydinjakeiden soveltaminen

TULEVA KIRKKAUS
Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme.
Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee!
Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.
Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein.
Henki itse kuitenkin puhuu meidän meidän puolestamme sanomattomin huokauksin.
Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta.
Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.                Room. 8:18,24-28





tie on kaita ja rosoinen
katse suunnattuna taivaaseen

Roomalaiskirje on ollut lempikirjeitäni uskonaskeleiden alusta asti. Paavali on kirjoittanut sen Jumalan Pyhän Hengen ohjaamana. Se sisältää kristinuskon opilliset pääkohdat ja soveltaa niitä käytännönläheisesti. Upeaa tekstiä!

Silloin, kun olin vielä "nuori" kristitty, -93-2001 aikoina kävin läpi uuden testamentin kirjeitä ja ahmin niiden sanomaa vallattomalla innolla. Muisti oli vielä kohtuullisen hyvä ja sanankohdat jäe peähän=muistiin. Toisin on nyt kun aivoleikkausten jälkeen muistini on hapertunut ja onhan ikkääntymiselläki siihen vaekutusta. Kirjoitin niitä erityisesti puhuttelevia jakeita, voe niitä aekoja, ylös tiedostoiksi. Käsite "voe niitä aekoja" kuvaa sitä valtavaa Jumalan antamaa intoa. Jossaen 2000-luvun alakupuolella ravasin l. juoksin kottiin innolla!, kun sain jatkaa Raamatun tutkimista. Niistä aattelin olevan apua helmien=raamatunjakeiden, muistamiseen. Ne olivat vuosikaosie öö-mapissa käyttämättöminä bitteinä tietokoneella. Sitten jossahi 2000-luvun alakupuolella alon sitten antelemaan niitä seurakuntalaisille ja se on sitten ollut haepakkaa=eli menoa. Suomennan välillä kaenuuleasen murteen ilimasuja.

Tuo Roomalaiskirjeen 8. luku on ollut erityisen ihana läpi aekojen. Toivo, jonka Jumala antaa, on kantanut läpi kaikkien vaikeuksien. Taivastoivo on elämäni luja ja varma ankkuri. Ja kaikella mitä elämä tuo vastaan, vaikeuksillakin, on merkitystä ikuista elämää kohti mennessä. Vaikeudet pitävät meitä nöyrinä, Jumalaa tarvitsevina.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raamatun vastaisia oppeja

Roomalaiskirjeen ydinjakeet

Ploki hiljaisuutta ilimassa